*

Asiatonta Touhuiluasi tarkkaillaan. Ja siitä kirjoitetaan.

Mistä maito tulee?

Alakoulusta kuuluu kummia. Tuore väestötutkimus väittää, että monen lapsen käsitys ruoantuotannosta on jotenkin vinksallaan. Kersat elävät siis jollain tapaa pumpulissa. Siis niin pumpulissa, etteivät esimerkiksi edes tiedä, mistä maito tulee ja luulevat maitotiloja lähinnä jonkinlaisiksi eläintarhoiksi. Vaikuttaa jotenkin siltä, kuin näillä tiloilla olisi meneillään jotain, josta lasten ei olisi hyvä tietää.

Höpö, höpö. Nyt, lapset, muistiinpanovälineet esiin ja mukaan todellisuuteen. Jokainen valistunut maitotuotteiden kuluttaja tietää, että ihminen runkkaa sonneja. Tai vähintäänkin katselee, kun sonnit naivat niille varta vasten rakennettua seksilelua. Liittyy aiheeseen, keskity. Tämän jälkeen ihminen siementää vapaana - tai vähintään henkisellä tasolla vapaana - kirmaavia onnellisia lehmiä sonnin spermalla ja saattaa näin HC-tason maidontuottajaksi jalostetun lehmän siunattuun tilaan. Kun hartaasti odotettu vasikka syntyy, se viedään vähän äkkiä helvettiin, koska siitä hetkestä alkaa ihmisen osuus.

Lehmä on imettänyt ihmistä ammoisista ajoista lähtien, sillä muuten ihmiselle tulisi osteoporoosi. Tilastojen valossa saattaa näyttää siltä, että se osteoporoosi tulee aika monelle joka tapauksessa, mutta silti. Imetys on tärkeä ja luonnollinen asia. Paitsi jos oman lajin, homo sapiensin, maidosta puhutaan, vuoden imetysaika on kokolailla maksimi. Tämän jälkeen touhu muuttuu jotenkin pervoksi ja julkisesti imettävän äidin ympärillä olevat lajitoverit joko kiusaantuvat tai närkästyvät. Tällainen ikävä tilanne johtaa usein vihaisiin ja/tai itkuisiin somepäivityksiin.

Lehmä ei osaa somettaa, mutta onneksi sillä ei edes ole murheita, joista avautua millään mammojen rintaruokintakanavalla. Lehmällä on hyvä olla ihmisen hoidossa. Mahdollisimman suurella maitotilalla. Maksimaalista voittoa tuottaen. Lajitovereiden kanssa. Kylki kyljessä. Helpointa on niillä, joilla on pää kiinni parressa, eikä niiden tarvitse koskaan tehdä yhtään mitään. Ei mitään. Ikinä.

Lehmät käyttävät eutanasiaoikeuttaan noin viisivuotiaina. Se siis tarkoittaa sitä, että lehmä nukkuu ennalta päätettynä ajankohtana rauhallisesti pois läheisten ympäröimänä. No joo, se viisi vuotta nyt on vähän nuori ikä keskimäärin parikymmentä vuotta elävän olennon päättää päivänsä, mutta onhan se reilua päästä vehreämmille laitumille siinä vaiheessa, kun ei-ainakaan-jalostuksesta-johtuvat sairaudet alkavat pukata päälle.

Arvon lapsi, tämä kaikki on normaalia. Sellaista ihmisen oloista ja makuista elämää. Kun luonto voi hyvin, ihminen voi hyvin. Ja luontohan voi hyvin. Nauti siis maitosi ja syö jogurttisi. Mutta lightina, niin kuin kaikki muukin elämässä, muuten sinusta tulee läski. Tee niin kuin vanhempiesi ikäpolvi tekee: käytä energiaköyhää ravintoa ja mieti illalla mättöeväiden keskellä, mikä helvetti siinä on, kun ei pysty lopettamaan.

Ja nyt, kun joulu jo tulla jolkottaa, voisi seuraavaksi suoda vaikka pienen ajatuksen sille, miksei Putte Possulla ole omaa joulushowta. Tai tavallaan on, mutta ohjelmisto on - sanotaanko - vaisu. Vaan ei hätää, paistinpannu palaa jo jouluisen Samu Sirkankin perseen alla, sillä hyönteisravinto tekee tuloaan. Yksi ihan kiva asia siinä ainakin on: ihminen ei tule koskaan koskemaan sen sukuelimiin. Putte Possullekin on kuitenkin tehty kaikenlaista ennen sen vääjäämätöntä loppua. Että kun siinä mainoksessa sanotaan "äitien tekemää", niin se tosiaan on sitä. Ihan alusta alkaen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Taitava ja hieno kirjoitus, hauska tuoden samalla todellisuutta eläinten kannalta esille. Kiitos!

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

En ole samaa mieltä. Mutta pakko silti kehua kirjoitustyyliä ja rohkeutta!

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra
Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

esim., "joilla on pää kiinni parressa, eikä niiden tarvitse koskaan tehdä yhtään mitään. Ei mitään. Ikinä."

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ihan asiallinen ja hauska kirjoitus mutta, mutta:

Meidät vietiin aikoinaan 1960- ja -70-lukujen vaihteessa keskikoulusta tutustumiskäynnille paikalliseen meijeriin (oik. meijjäri). Emme nähneet siellä yhtään lehmää. Purkituskoneen vieressä tuli maitoletku seinastä ja seinän toisella puolella oli kone. Purkituskoneesta tuli kotoa tuttuja maitopurkkeja ja maistiaiset todistivat havainnon oikeaksi.

Jo muutamaa vuotta aiemmin oli mummoni vienyt minut maalla naapurin ökytaloon. Siellä emäntä ja piika (oik. emäntäkokelas) lypsivät lehmistä sellaista vaaleanharmaata ohutta litkua joka maistui pahalle eikä ollenkaan maidolle.

Empiirisesti todeksi osoitettu johtopäätös: lehmillä ei ole mitään tekemistä oikean maidon kanssa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ei varmaan ole kaan, olen maistanut naisen, hirven ja tammanmaitoa, kaikki olivat samanmakuisia ja erittäin sokerille maistuvia.
Lehmänmaidon rasvaprosentti lienee siinä 4,5 paikkeilla ja vastypsettynä se on varmaankin tottumattomalle järkyttävä kokemus.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Naisen maidon ensimakusteluista minulla ei ole makumuistumia mutta olen aikuisena maistanut uudemman kerran. Sen sijaan hirven tai tammanmaitoa en, ainakaan vielä. Jotakin uutta koettavaa vielä edessäpäin tässä iässä!

Ei liene kyse rasvaprosentista sillä isävainaa opetti aikoinaan lorauttamaan "punaisen maidon" sekaan kermaa niin on lauhkeamman makuista juoda.

Itse epäilen makueron lähtevän n.s. konsistenssista jonka aiheuttaa juurikin mekaaninen rasvan erottaminen kermaksi sekä homogenointi että pastörointi.

Toisaalta ihmisen makuaistimukset ja etenkin niiden tulkinta muuttuu iän myötä. Niinpä olen luopunut maidon juomisesta miltei tyystin. Sen sijaan eräiden eläinten maito jalojen homeitiöiden kera hyvin kypsytettynä tuottaa herkkuja. Niitä tuskin olisin osannut arvostaa empiirisiä kokeita raa'alla maidolla tehdessäni.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #17

Todellista luomumaitoa ei kaupoissa ole saatavissa, monet karjatilallisetkin ruokkivat yhtä lehmäänsä omiksi tarpeikseen kuivarehulla, säiliöruhan tuhosi sittisontiaisenkin elinympäristön.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Hauskasti kirjoitettu.. :) siitä iso peukku.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Maito tulee Valiolta ja Arlalta. Mainetsematta on jäänyt mistä maito tulee kyseisille laitoksille, lapset pitäisi jos mahdollista viedä tutustumaan maitotiloille. Tiedän nykyisen hygieniä asetuksen mukaan se on mahdotonta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka
Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

Eikös maito tulekaan lehmältä siellä kaupan takahuoneessa???

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

No ei tietenkään, vaan maitoauton utareista!

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Monen näköistä mittalaitetta on tullut nähtyä millä maito mitattiin hinkkiin, taisi olla litran mitta jossa oli desimitat myös.

Sitten astui tekniikka mukaan, seinässä oli sellainen ihmeellinen sinertävä muovinen läpikuultava sylinteri jossa oli mitta asteikko 1-5litraan, sitten vain valitsit litramäärän , hinkki sylinterin alle, napin painallus ja maito oli hinkissä.

Sen jälkeen on ollut näitä tetra pakin erin muotoisia pakkauksia. Viimeisin innovaatio näissä maitopurkeissa on korkki, jota lähemmäs 90v äitini ei tahdo saada auki kyseistä korkkia, olen yrittänyt löytää apuvälineen millä voisi avata korkin,ei ole löytynyt.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, ennen myytiin kaupassa irtomaitoa siten, että se annosteltiin asiakkaan omaan hinkkiin mitta-astialla ammentamalla mitta täyteen suuremmasta hinkistä.

Sen jälkeen tuli puoliautomaatio, jossa vedettiin vivusta puoli litraa kerrallaan ja myöhemmin sitten nappia painamalla.

Irtomaidon lisäksi myytiin maitoa läpinäkyvissä lasipulloissa, jollaisia englantilainen milkman tuo kotioville. Ne läpinäkyvät muutettiin sitten jossain vaiheessa ruskeiksi, kun ajateltiin, että maito säilyy niissä paremmin.

Seuraava askel oli Purepakin litran tetrat, jotka muutettiin 60-luvun lopun tienoissa muovipusseiksi. Muovipussit yleensä hajosivat kotimatkalla, jos kassissa oli jotain terävien einespakettien kulmia niitä vasten. Myös tuntui siltä, että maito happani niissä muivipusseissa nopeasti ja sai myös makua muovista.

Pussit muutettiin takaisin Purepakin tetroiksi muutaman vuoden sisällä ja viime aikoina on niiden tetrojen sijalle tullut kierrekorkein varustetut tetrapakkaukset. Joskus ne kierrekorkit ovat lujasti kiinni, jolloin niiden aukaiseminen saattaa olla vanhemmille ihmisille työlästä, mutta kyllä liian hyvin liimaantuneet repäisytetratkin ovat ongelmallisia. Niitä joutuu nyhräämään auki ja joskus tuloksena on repaleinen kaatoaukko.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä, kuinka nykyisissä oppikirjoissa on erityisesti kuvin romantisoitu eläin- ja maidontuotanto.

Tuli mieleen myös Ylen artikkeli siitä, kuinka metsästys muuttuu. Yle kertoi kuinka tekniset apuvälineet kuten tutkapannat, koiralle laitettava kamera, whatsapp-ryhmät ja jopa drone-lennokit muuttavat metsästystä aika kauas siitä, mitä se joskus oli.

Metesästäjä totesi:"Jos ajoketjuilla ilman apuvälineitä ja toimivia koiria joutuisimme metsästämään, jäisi meiltä hirvet kaatamatta. Se olisi suorastaan katastrofi. Ei nykyään saada mistään niin paljon nuoria ajomiehiä ketjuihin, että se olisi tehokasta."

Kenties nuorisokin palaa harrastuksen pariin, kun se alkaa muistuttaa videopeliä... ;-)

https://yle.fi/uutiset/3-9913401

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei hirvikanta eikä mikään muukaan riistakanta muodostuisi minkäänlaiseksi ongelmaksi, jos petoeläinten annettaisiin levitä vapaasti.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kuikka, uhanalainen metsäpeura saataisiin häviämään kokonaan.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Jokaisen suomalaisen pitäisi saada maistaa ainakinnkerran elämässään aitoa suoraan navetasta tuotua maitoa.

Se on pehmeää kuin hyvin haudutettu riisipuuro,, mutta riisipuuro vielä pehmeämpää jos siinä käytetty aitoa vastalypsettyä maitoa. :)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Eikö ruuan tulisi olla lähellä tuotettua? Joko Kaustisilla kasvatetaan riisiä?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Samaan sarjaan kirjotuksia sopisi:
- miten raha tulee seinästä ja
- miten sähkö tulee töpselistä

Silloin kun tietokoneita tuli jokaisen pöydälle ja tietotekniikka opetettiin henkilökunnalle tuli kysymyksiä. Silloin opetettiin, että se on sitä, että vuoroin virta on päällä ja virta on pois. Tuohon sitten eräs mies ihmetteli, että miten voi tietää virran olleen kaksi kertaa peräkkäin pois, jos se ei välillä ole ollut päällä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ehkä ei kantsi yrittää keksiä hassunhauskoja kielikuvia. Joku viisas on joskus sanonut että jos ei osaa selittää asiaansa nelivuotiaalle, ei ymmärrä sitä itsekään. Tosin aikuiset ovat joskus kaikessa epäjohdonmukaisuudessaan haastavampia.

Toimituksen poiminnat